PetraSchulzeSteinen Euroopalla on petraamisen paikka

Brexit-pokeri jatkuu

Mitä seuraavaksi brexit-keskustelussa? 

Pääministeri Mayn EU:n kanssa neuvottelema Yhdistyneitten Kuningaskuntien (UK) erosopimus EU:sta 29.3.2019 ja siihen liittyvästä siirtymäajasta 2020 loppuun saakka äänestettiin kumoon 15.1. äänin 202 – 432. Media puhuu historian suurimmasta tappiosta. (Brexit-kirjoitukseni tilanteesta ennen äänestystä löytyy kotisivultani www.petrataan.fi.) Keskiviikkona 16.1 parlamentissa äänestettiin Mayn hallituksen saamasta epäluottamuslauseesta. Äänestys päättyi hallituksen luottamukseen äänin 325 – 306. May sai ’jatkoaikaa’ toimittaa parlamentille maanantaihin, 21.1.2019 mennessä uusi ehdotus (Plan B), jossa todennäköisesti kaavailtaisiin uuden erosopimuksen mallia.

 

Mitkä ovat vaihtoehdot

Teoriassa brexit-erosopimuksesta voitaisiin äänestää uudestaan sellaisenaan, mutta 15.1 äänestyksen lukemien jälkeen tämä ei käytännössä tule kyseeseen. UK voisi myös erota EU:sta ilman ylimenokauden sopimusta (nk. kova brexit, jota 15.1. alahuoneessa käydyn keskustelun perusteella myöskään kukaan ei halua). Vaihtoehtona olisi siten uudet neuvottelut EU:n kanssa. Käytännössä määräaikaa eroprosessille tulisi pidentää ja EU:n suunnalla selvitellään vaihtoehtoja. May haluaa kuitenkin yrittää saattaa brexitin päätökseen 29.3 mennessä, jolloin esimerkiksi kysymykseen menettelystä EU-vaalien suhteen ei tarvitsisi puuttua. Viimeisenä vaihtoehtona kyseeseen voisi tulla uusi kansanäänestys. Tämänkin järjestämiselle aika käy vähiin. 

May ei lähtökohtaisesti halua kovaa brexitiä eikä uutta kansanäänestystä, joten todellisena vaihtoehtona ovat vain uudet neuvottelut. EU:n suunnalta ei uusissa neuvotteluissa ole odotettavissa suuria muutoksia tai joustoja. Tähän mennessä May ei ollut halukas harkitsemaan marraskuun ero-sopimukselle vaihtoehtoja, koska niiden mukaan annettaisiin liikaa periksi alkuperäisistä brexit-tavoitteista. Muuttuneessa tilanteessa uusista mahdollisista vaihtoehdoita kyseeseen tulisivat ainakin nk. 1) Norjan malli, 2) laajennettu Norjan malli ja 3) aikarajan lisääminen nykyisen erosopimuksen Pohjois-Irlannin kysymykseen.

Norjan mallilla UK liittyisi EFTAan, osallistuen sisämarkkinoille, ja säilyttäen tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuminen, mutta joutuisi hyväksymään työvoiman vapaa liikkumisen. Koska malli ei ratkaisisi kokonaan ongelmallista kysymystä Irlannin rajasta (tulliliittoon kuulumattomana UK:lle jäisivät tullitariffit ja fyysiset kontrollit rajalla voimaan), vilautellaan vaihtoehtona laajennettua Norjan mallia eli sisämarkkinoiden lisäksi tulliliittoon jääminen. Tästä vaihtoehdosta ei ole aikaisemmin keskusteltu, sillä tulliliittoon kuuluvana UK:llä ei olisi mahdollisuutta solmia omia kahdenvälisiä sopimuksia muiden maiden kanssa, mitä Brexitilla yhtenä syynä alun perin lähdettiin ajamaan. Ajan ja vaihtoehtojen käydessä vähiin, voi ääni kellossa muuttua ja laajennettu Norjan malli tulla kyseeseen. Näissä kummassakin vaihtoehdossa edellytetään, että EFTA jäsenet ottavat UK:n vastaan uutena jäsenenä. Aikarajan lisääminen nykyiseen erosopimukseen tarkoittaisi sitä, että osapuolet luopuvat nk. backstop järjestelystä: nykyinen EU-jäsenyyden kaltainen tila jäisi Pohjois-Irlannin kysymyksen osalta voimaan ylimenokauden ajaksi (2020 loppuun saakka), ja jos sopimusta EU:n ja UK:n kauppa- ja poliittisissa suhteissa ei saada siihen mennessä neuvoteltua, seuraa Pohjois-Irlannin kysymyksen kohdalla vastaava tilanne, kuin kovassa brexitissä.

Neuvotteluteknisesti joka tapauksessa UK:n odotetaan ilmoittavan EU:lle mitä he tahtovat. Pallo on nyt Mayllä – mutta onko pelissä muita kuin häviäjiä?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Tulevat viisi päivää ovat mielenkiintoset.

Mitä tekee Bryssel yrittäessään estää sopimuksettoman eron ?

Kuinka ihmeen monia kertoja brittien tulisi toistaa, että no deal is better, than a bad deal...

Joten briteillä on vahvat kortit käsissään, joita EU joutuu pakostakin ratkomaan jatkossa.

Toimituksen poiminnat